Säveliä

Akustiikkaa hohkaa
puuseinämä kellertävä
on mökki hiljaa
värähtää vain tuulesta

Avaan laukun
tartun kitaraan
näppäilen jotain
tapailen
en mitään

Ei lauluja siten kirjoiteta
Paitsi joka
ikinen
Sanat paperille äkkiä
etteivät pääse unohtumaan
ajan virtaan

Kirjoitan yllättäen rakkaudesta
sanat piirtävät paperille tarinan
kahdesta ihmisestä
luoduista ihmeistä
rauhallisesta rakkaudesta
maailman tyyneydessä

Akustiikkaa hohkaa
puuseinä kultainen
ilta-aurinko aina värjää sen
sävelet soivat illan hämärään
uneen vaivun
sinusta unen nään

Olen hiljaa
kyyneleitä valuu
olen vuodattanut niitä
roppakaupalla paperille

On mökki hiljaa
vain tuulesta värähtää
on uusi päivä
toivon, että sinut nään.