Kuollut

Kuollut kävelee
Aamussa
Auringon kaamoksessa

Elämäänsä juhlistaa
Menneisyyttään julistaa

Kun kuollut mies kävelee

Isänmaa antoi kylmää kättään
Äidiltäkin sai vain kielen

Mies kulkee mustissaan
Kuin haudankaivaja

Makaan arkussani
kuvittelen kuinka ystävät katsovat ylhäältä
vaan kannen läpi en näe

Tunnen ruusujen tuoksun
sekä vähän multaa
Kun arkkuni laskeutuu maan poveen

Maasta, josta olen tullut
Maaksi, olen jälleen tuleva

Hyvää yötä.