Mörökölli

Kautta kiven ja kannon

Juokse
hölmö
juokse

Yli kivien ja juurakoiden

Pimeällä metsäpolulla

Naura, kun et kaatunut
kertaakaan
Tunne hyvä tunne
riisuessasi hikistä takkia ja paitaasi

Otsalamppu olisi voinut olla kätevä
Mutta ei
Et sitä ota
No kuka muu muka

Jos sanani syön
niin mörökölli minut vieköön

Metsä märkä lumesta
sulaneesta
Lammikoita väistellen
hypin ja nauran lenkkipolulla

Vähän pelottaa pimeä metsä
siis juoksen lujempaa

Kautta kiven ja kannon
Ohi kuusien ja mäntyjen
Kuka muu muka
kuin hullu lenkkeilijä.