Outo

Tavallaan jokainen on surullinen

Aina toisinaan
yleensä enemmänkin

Jos haluaisin puhua itsestäni
joutuisin huutamaan kallioille
kukkulat vaimentaisivat karjaukseni

En halua puhua itsestäni
Haluan kuulla sinusta
kuinka päiväsi meni
mitä kuuluu

Keskustelussa haluaisin olla vain hiljaa
Kuunnella mitä sinulla on sanottavana
mutta kokisit sen varmaankin outona
Ehkä olen outo
Ja hyvä niin
tavallinen olisi liian harmaata
Tarvitsen värejä
Kirkkaita
Tummia
Läpikuultavia
Elämää kuvastavia

Mustaa
enimmäkseen

Omalla tavallani olen surullinen
Tiedän aivojeni toiminnan
Niiden kierron
kierrokset
Ja joka hetki
sydämeni pamppaillessa
Sinä olet mukana ajatuksissani

Vedän pipon päähän
Työnnän itseni ulkoilmaan
ihanan raikkaaseen
Toivon, että törmään sinuun.