Valo
Valo
kiertyy kahleeksi kaulan ympärille,
en saa henkeä,
haluan happea,
suuni lyö tyhjää,
silmät kostuvat,
hiljalleen tajunta alkaa hämärtyä ja minä vaivun,
vaivun koko ajan kohti hiljaista kuolemaa,
joka ottaa minut syliinsä ja tuudittaa,
mutta tuutulaulua ei lauleta,
jää vain hautajaismarssi.
Avaruusalukseni jää hauta-arkukseni.
kiertyy kahleeksi kaulan ympärille,
en saa henkeä,
haluan happea,
suuni lyö tyhjää,
silmät kostuvat,
hiljalleen tajunta alkaa hämärtyä ja minä vaivun,
vaivun koko ajan kohti hiljaista kuolemaa,
joka ottaa minut syliinsä ja tuudittaa,
mutta tuutulaulua ei lauleta,
jää vain hautajaismarssi.
Avaruusalukseni jää hauta-arkukseni.
Kommentit
Lähetä kommentti