Runonveistäjän Saaga, osa VII: Rautapyramidi
Runonveistäjä
roikkuu johdoista
jotka pitävät
hänet hengissä
Ihminen
muutettu koneeksi
kyborgi
"vain yksi
yksityiskohta
voi jäädä mieleen
jäädä mieleen koko elämästä"
kaikuu vaimea huuto
naapurikapselista
On heistä poistettu
kaikki
paitsi yksi muisto
jonka ympärillä
heidän mielensä
pyörivät
jotta he
pysyvät alistettuina
orjina
Hänen palvelijat
Valo
loistaa
käytävän päässä
siellä ovat rautaovet
jotka aukeavat raskaasti
muutoin
on vankila
pimeä
Runonveistäjä
kelluu
nesteessä
hän avaa silmänsä
näkee
ei mitään
Ei muistissa mitään
paitsi yksi kiiltävä
pala menneisyyttä
kesäpäivä
Runonveistäjä
juomassa kahvia
joen rannan kahvilassa
muutoin
pimeä mieli
tyhjennetty
hänen mielensä kiertää kehää
ja niin on hyvä
hänelle sanotaan
hän on taas valmis Työhön
Raskaat metallipalat
siirtyvät
työntämällä
pölkkyjen päällä
kuin Egyptissä
he rakentavat
Rautapyramidia
keskelle entisen Helsingin keskustaa
androidivartijat
katsovat Kokonaisuutta
jos yrittää kapinoida
saa kuolettavan
iskun sähköä
Pyramidi
on valtava
leveys 500 metriä
korkeus 200
näin lukee Suunnitelmassa
joka heille kerrataan
heidän mieliinsä
aamuin ja illoin
telepatian keinoin
istuu rakennusmaan vieressä
suuri laiva vedessä
se on purppuranpunainen
ja rautaa
Sen kannen alla lepää
Hän, joka herää
kun Rautapyramidi on valmis
Hän, joka on tuleva
Runonveistäjä
pyyhkii hikeä silmiltään
ne sotkeutuvat tuhkaan
hän ähkii
aurinko paistaa paksujen tuhkapilvien takaa
mutta sadetta ei tule
on vain kuumuutta
yöksi he pääsevät nesteeseen nukkumaan
nuo orjat
joukko parituhatpäinen
Yksi ateria päivässä
pitää orjan pystyssä
ja se on musta limainen kuutio
mistä tehty?
kukaan ei tiedä
mustaa limaa suuhun
palanpainikkeeksi
vettä
sitten nukkumaan
Öisin
Runonveistäjä
uneksii
mutta unet
joka kerta samaa
kesäpäivä
kahvi
joki
Sitten hän herää
johdot repeytyvät irti
nesteen pinta laskee
ainakin se puhdistaa ihon
Aika
vain kuluu
Runonveistäjä
on seonnut laskuissa päiviä sitten
kuukausia, ainakin
vuosi, kaksi, ehkä
Pyramidi rakentuu
koko ajan
sillä sen on tultava valmiiksi ajallaan
aikamääre on saneltu
pyhässä tekstissä
pyhässä Rullassa
joka lepää Laivan ruumassa
näin on heille kerrottu
Lopulta
Rautapyramidi
on
valmis
Hänet tuodaan ulos
Hänen sarkofaginsa on mustaa marmoria
sen kansi aukeaa
Hän nousee
Kansa seisoo riveissä
tervehtimässä Häntä
samassa tahdissa lyövät kädet
Taputusta
Hän nousee
Hän
on
herännyt
Hän
kävelee sisään
Pyramidiin
Hetken kuluttua
Pyramidi käynnistyy
Sen kärkeen syttyy valo
mitä valkoisin
yhtäkkiä valosäde
syöksyy ylös
taivas täynnä valoa
pian on vain
Kirkkaus
pian
valo valtaa
kaiken
Kansa
kokee lämpökuoleman
ja Maapallo
palaa
roikkuu johdoista
jotka pitävät
hänet hengissä
Ihminen
muutettu koneeksi
kyborgi
"vain yksi
yksityiskohta
voi jäädä mieleen
jäädä mieleen koko elämästä"
kaikuu vaimea huuto
naapurikapselista
On heistä poistettu
kaikki
paitsi yksi muisto
jonka ympärillä
heidän mielensä
pyörivät
jotta he
pysyvät alistettuina
orjina
Hänen palvelijat
Valo
loistaa
käytävän päässä
siellä ovat rautaovet
jotka aukeavat raskaasti
muutoin
on vankila
pimeä
Runonveistäjä
kelluu
nesteessä
hän avaa silmänsä
näkee
ei mitään
Ei muistissa mitään
paitsi yksi kiiltävä
pala menneisyyttä
kesäpäivä
Runonveistäjä
juomassa kahvia
joen rannan kahvilassa
muutoin
pimeä mieli
tyhjennetty
hänen mielensä kiertää kehää
ja niin on hyvä
hänelle sanotaan
hän on taas valmis Työhön
Raskaat metallipalat
siirtyvät
työntämällä
pölkkyjen päällä
kuin Egyptissä
he rakentavat
Rautapyramidia
keskelle entisen Helsingin keskustaa
androidivartijat
katsovat Kokonaisuutta
jos yrittää kapinoida
saa kuolettavan
iskun sähköä
Pyramidi
on valtava
leveys 500 metriä
korkeus 200
näin lukee Suunnitelmassa
joka heille kerrataan
heidän mieliinsä
aamuin ja illoin
telepatian keinoin
istuu rakennusmaan vieressä
suuri laiva vedessä
se on purppuranpunainen
ja rautaa
Sen kannen alla lepää
Hän, joka herää
kun Rautapyramidi on valmis
Hän, joka on tuleva
Runonveistäjä
pyyhkii hikeä silmiltään
ne sotkeutuvat tuhkaan
hän ähkii
aurinko paistaa paksujen tuhkapilvien takaa
mutta sadetta ei tule
on vain kuumuutta
yöksi he pääsevät nesteeseen nukkumaan
nuo orjat
joukko parituhatpäinen
Yksi ateria päivässä
pitää orjan pystyssä
ja se on musta limainen kuutio
mistä tehty?
kukaan ei tiedä
mustaa limaa suuhun
palanpainikkeeksi
vettä
sitten nukkumaan
Öisin
Runonveistäjä
uneksii
mutta unet
joka kerta samaa
kesäpäivä
kahvi
joki
Sitten hän herää
johdot repeytyvät irti
nesteen pinta laskee
ainakin se puhdistaa ihon
Aika
vain kuluu
Runonveistäjä
on seonnut laskuissa päiviä sitten
kuukausia, ainakin
vuosi, kaksi, ehkä
Pyramidi rakentuu
koko ajan
sillä sen on tultava valmiiksi ajallaan
aikamääre on saneltu
pyhässä tekstissä
pyhässä Rullassa
joka lepää Laivan ruumassa
näin on heille kerrottu
Lopulta
Rautapyramidi
on
valmis
Hänet tuodaan ulos
Hänen sarkofaginsa on mustaa marmoria
sen kansi aukeaa
Hän nousee
Kansa seisoo riveissä
tervehtimässä Häntä
samassa tahdissa lyövät kädet
Taputusta
Hän nousee
Hän
on
herännyt
Hän
kävelee sisään
Pyramidiin
Hetken kuluttua
Pyramidi käynnistyy
Sen kärkeen syttyy valo
mitä valkoisin
yhtäkkiä valosäde
syöksyy ylös
taivas täynnä valoa
pian on vain
Kirkkaus
pian
valo valtaa
kaiken
Kansa
kokee lämpökuoleman
ja Maapallo
palaa
Kommentit
Lähetä kommentti