Kukat pöydälläsi

Tuulta pohjoisesta,
juuret etelässä

Käy läpi
korvasta toiseen

Ovat aivot putkea
Ja järki jäätä

Ei lauantain aurinko sitä sulata

On sydän revittynä rinnasta
roikkumassa parvekkeella

Kuulen vielä hetken naurua,
joka kohta itkuksi muuttuu
Tarjoan surua
Laita musta nauha hihaan

Ole hetki hiljaa
Istu alas viereeni
Etkö tiedä,
että tähän kuolen?

Ja kukat pöydälläsi
ovat onnen tuomia
Kyyneleet silmilläsi
ovat surun merkkejä

Vieritä niitä hetki
jos toinenkin

Surun maljoja
Onnen kyyneleillä