Aallon lyömät

Olen täällä,
olet siellä,
olemme kaikkialla.

Maailmamme voi olla
tuomittu tuhoon,
mutta se ei tarkoita,
etteikö rakkautta olisi enää.

Olen täällä,
metsän rajalla,
katselen auringon nousua.

Luonto herää eloon,
linnun laulu
kaikuu
oksista, lehdistä.

Olet siellä,
maailman toisella laidalla,
niin kaukana,
silti niin kaukana.

Aallot lyövät rantaa,
lokkien huudot kirkuvat
rantakiviä vasten.

Olemme kaikkialla
sydämissämme,
rakkaudellamme,
tuhatkantaisella.

Sydämemme takovat
verta
merkiksi
elämän.
Merkiksi
elävän
rakkauden.