arokierijä

kävelen

katu hylkii jalkojani

tyhjä muovipussi pyörii tuulen mukana ohitseni

kuin arokierijä

olen itsekin

pyörin horroksessa

en elävänä

en kuolleena

välitilassa

omassa kiirastulessani

tietämättä mistä lähdin

tietämättä minne saavun

jos hyvin käy

niin kai kohta kaadun

epätasaiseen risteykseen

epätyydyttävään lopputulokseen